Hehkutuskeskiviikko

Keskiviikko on kiva päivä ja jälleen hehkutusten arvoinen.

Aachenissa on syksy juuri parhaimmillaan, mistä olen aivan fiiliksissä! Vettä tulee taivaalta yllättävän vähän, ehkäpä kerran viikossa *puuta koputtelel*, ilma on vielä melko lämmin, päivisin on noin 15 astetta, ja kauniin väriset lehdet putoilevat maahan. Aamuinen viileys tuntuu myös kivan piristävältä, muttei kuitenkaan vielä liian kylmältä. Parasta on myös uudet syksyiset maisemat ja lenkkeilymaastot. Yksi parhaimmista syyspaikoista täällä on aivan asuntoni lähellä sijaitseva piskuinen vuori, Lousberg. Lousbergilta on hienot näkymät sekä Aachenin keskustaan että keskustasta poispäin. Lousberg on myös täynnä ristiin rastiin meneviä lenkkipolkuja, joista suurimman osan löysin vasta noin 10:nnellä lenkkikerrallani. Aluksi olin kovasti takertunut ensimmäisellä lenkkikerralla löytämääni reittiin, etten vain eksyisi. Suuri riskinotto oli siis hyvin palkitsevaa. En ole valitettavasti muistanut ottaa kameraa mukaani Lousbergille, joten minulla ei ole sieltä kuvia. Loppuviikolle on siis tekemistä.

Olen myös hyvin iloinen siitä, että olen innostunut taas lenkkeilystä kaiken muun urheilun sivussa. Viime kesänä kävin yhteensä ehkä noin 10 kertaa lenkillä, nyt sama määrä täyttyy jo parissa tai muutamassa viikossa. Puoli- ja kokomaratonsuunnitelmat ensi kesälle ovat myös aluillaan. Hurjaa ja hassua! Mahtavaa on myös se, että olen saanut (saksankielistä) ja oman kuntoista lenkkiseuraa. Keskittyessäni lenkillä oikeastaan ainoastaan saksan puhumiseen ja kuuntelemiseen itse juokseminen on ollut melko helppoa. Ja toivon mukaan saksan osaaminenkin on kehittynyt ja kehittyy edelleen siinä samalla.

Hehkutuksen arvoinen asia on myös saksankieliset lastenkirjat. Hankin kirjastokortin Aachenin kirjastoon ja kävin lainaamassa normaalien kirjojen lisäksi lapsille tarkoitettuja kuvakirjoja. Aika wanha tapa oppia uusia sanoja, mutta minulle uusi. Sanojen pänttääminen on saanut ihan uuden vivahteen :)

Loppuhehkutukseksi vielä video jo moneen kertaan mainitsemastani kontakthüpfenistä aka fitness mit musikista. Video on 5 vuotta vanha, mutta aika samalta meininki edelleen näyttää.

Not going to forget English

I noticed this week that the more I learn German, the easier my English skills worsen. So, I decided to write one blog posting in English. Maybe the next one is in German :) I’ll see! However, I am glad that my abilities to understand English speech and read English texts haven’t worsen. How I met your mother, Gossip Girl and Desperate Housewives still keep my English skills in order.. Yeah, and a couple of courses and other Erasmus students as well of course.

My lectures started this week. I really looked forward to them, because I had had quite much free time during a couple of previous weeks. Well, I’ve actually looked forward to lectures and new courses every autumn at TKK, but here it felt and still feels different. Not only the courses are new, but also all the course practices, colleagues and studying environments are new and different. I am very excited about studying (and being here), and even about going to lectures, wow! I doubt that my studying enthusiasm lasts very long, so I am going to enjoy it now as much as possible.

I visited last Tuesday one of my best starting lectures ever in a course called HCI Design Patterns. The lectures and exercises of the course are in English. The lecturer is German, but his English was really good. He spoke fast, clearly, and in general was really inspiring, which is really different from the lecturers I am get used to. The subjects were discussed quite fast but explained with interesting and funny examples. In addition, the usability subjects seem to be approached here at RWTH in a bit different way than at TKK. Here they’re looked more from the design view, not only from evaluation or testing view, which is really good! Other 3 starting lectures were also okay, but not as fabulous as the one I described. On Thursday I had also one lecture in German. After the lecture I was really proud of myself, because I could understand nearly everything the lecturer spoke. However, I didn’t have enough courage to answer her questions aimed to students, although I would have known some of the answers. Maybe in a couple of weeks I will!

In addition to studying, I’ve done quite a lot of sports again. I just seem to still have pretty much free time :) On Monday I tried circuit training. It was fun and not as tough as I had imagined, although it lasted 1,5 hours. I also realized that because there isn’t probably going to be any show in Aachen in winter, running will be easier than in Finland in winter. Wohoo! But I guess it’ll be much darker, because there isn’t any show. Too bad :(

Tomorrow I’m going to see Körperwelten exhibition in Cologne with my buddy and a couple of friends of him. That is, German company again. I’m really looking forward both to the exhibition and to the new people!

Kurssit

Sain vihdoin ja viimein päätettyä, mitä haluan täällä opiskella. Voi olla että suunnitelmat muuttuvat vielä ensi viikolla, kun olen käynyt kokeilemassa ensimmäiset luennot. Aion ottaa tollaisia kursseja:

• HCI Design Patterns, 4 op
• Organizational Design of Multinational Corporations, 7 op
• Personalmanagament, 6 op
• Entrepreneurial Marketing, 4 op
• Modul Schreibtraining C1/C2 2 op
• Gesprächkreis Naturwissenschaft und Technik, 2 op

Kurssien määrä tuntuu melko suurelta, mutta aiempien vaihtoraporttien perusteella noiden ei pitäisi olla kovin rankkoja. Ja ainahan voi tuttuun tapaan jättää kurssin kesken lukukauden. Modul Schreibtraining ja Gesprächkreis Naturwissenschaft und Technik ovat saksan kursseja. Ensimmäinen on kuulemma melko vaativa mutta tehokas tieteelliseen kirjoittamiseen valmistava kurssi. Toinen on keskustelukurssi. Odotan erityisesti keskustelukurssia innolla. Saksan puhuminen on vaan niin kivaa! Normaaleista kursseista ainoastaan Personalmanagement on saksaksi, muut siis englanniksi. Olisin halunnut enemmän saksankielisiä kursseja, mutta suurin osa kiinnostavista maisteritason kursseista on täälläkin englanniksi. Toisaalta se helpottaa opiskelua huomattavasti. Olisin myös halunnut ottaa Web Technologien (WebTech 1) -nimisen kurssin, joka olisi käsitellyt kaikkea uutta ja mielenkiintoista webbiin liittyvää juttua, mutta kurssi oli jo täynnä :( Samoin Post-Desktop UIs -kurssin ilmo oli jo mennyt umpeen.

Aachenin plussat ja miinukset

Koska rakastan listoja, tein listan Aachenissa asumisen hyvistä ja huonoista puolista. Lista kuvaa myös fiiliksiä ylipäänsä vaihdossa olemisesta. Lista voi muuttua kun kurssit pääsevät kunnolla vauhtiin. Voin sitten päivittää sen.

Plussat

• Jatkuva oppimisen ja onnistumisen tunne vieraskielisessä ympäristössä
• Vieraassa kaupungissa ja kulttuurissa asumisen jännyys
• Radiosta kuulee saksaa
• Uudet hirmukivat kaverit
• Ihmiset ovat ystävällisiä, avuliaita ja kivoja, sekä avoimempia kuin Suomessa
• Oikeastaan kaikki on halvempaa kuin Suomessa, erityisesti ilahduttaa ruuan, juomien ja ulkonakäymisen hinta
• Lämmin syksyinen sää, ja ylipäänsä lämpimämpi sää kuin Suomessa
• Melkein joka paikkaan pääsee kävelemällä <- asun keskustan tuntumassa
• Mahtavat matkustusmahdollisuudet muualle Saksaan ja Eurooppaan
• Mahtavat yliopistourheilumahdollisuudet
• Uudet lenkkimaastot
• Komeat ja kivat vastakkaisen sukupuolen edustajat…
• Innostun täällä helpommin uusista asioista kuin Suomessa
• Esiintyminen ja itsensä peliin laittaminen tuntuu helpolta
• Mahtava kurssien suunnittelu- ja ilmoittautumissysteemi. Sieltä saa mm. importattua lukkarin iCalin-muodossa.

Miinukset

• Aina ei ymmärrä, mitä muut puhuvat. Erityisesti vitsit ja sanakikat jäävät joskus epäselviksi.
• Kaikki eivät vastaa minulle saksaksi vaikka yritän aloittaa keskustelun saksaksi, esimerkiksi virastoissa.
• Melko suuri paperisodan määrä. Minun pitää esim. ilmoittautua tentteihin paperisella lomakkeella, johon pitää hakea eri tiedekunnista omat leimat.
• Telkkarissa ja suurimmassa osassa leffateattereissa kaikki on saksaksi dubattu

Berlin! Berliini!

Olin Berliinissä muutamien muiden Erasmus-vaihtareiden kanssa viime viikon torstaista sunnuntaihin. Reissu oli mahtava, vaikkakin matkustaminen oli melkoista seikkailua ja säät paikoittain melko huonot. Tässä kuvakollaasimainen kertomus reissusta. Lisää kuvia löytyy flickeristä.

Matka Berliiniin ei ollut kovin yksinkertainen. Lensimme Ryanarilla Weezestä Berliiniin, mikä oli kivaa koska lento kesti vain tunnin ja maksoi 20 euroa paluulennon kanssa. Matka Weezeen oli kuitenkin melko kinkkinen. Matkustimme ensin junalla Kölniin, toisella junalla Kölnistä Düsseldorfiin ja vielä bussilla Düsseldorfista Weezeen. Kaikki tämä tapahtui keskellä yötä, sillä lento lähti klo 6.30 aamulla. No, päästiinpä ainakin halvalla. Semester Ticket kattaa kaikki (paikallis)junat Nordrhein-Westfalenissa, joten meidän piti maksaa vain bussista. Sateinen aamu Berliinissä oli yön matkustamisen takia melko rankka ja väsyinen. Hostelliin pääsemisen ja päiväunien jälkeen kaupunki alkoi vaikuttaa mahtavalta. Osa vaihtareista matkusti Berliiniin autolla, mikä olisi varmaan loppuen lopuksi ollut kivempi vaihtoehto.

Xisela, Hanna, Tuukka ja Kimmo lentokentällä.

Torstaina vierailin Xiselan kanssa Jüdisches Museumissa eli juutalaismuseossa. Oli kivaa kuulla ja nähdä myös muutakin kuin pelkästään toisen maailman sodan aikaan liittyvää juutalaishistoriaa, jota olimme saksan kurssin puitteissa saaneet kuulla hurjan paljon. Erityisen vaikuttava museossa oli holokaustinen muistomerkki. Metalliset kauhunaamat ja niiden päällä käveleminen todellakin toi pelon ja kauhun vaikutelman esiin. Otin myös videon, mutta se ei ole kovin hyvä.

Perjantaina osallistuimme ilmaiselle Berliini-kierrokselle, joka lähti Brandenburgin Portilta. Englanninkieliselle kierrokselle oli yli 400 halukasta, joten muutaman saksaa pelkäämättömän vaihtarin kanssa menin saksankieliselle kierrokselle. Se oli oikeastaan tosi hyvä päätös. Ymmärsin melkein kaiken oppaan puheesta ja sainpa oppia taas lisää saksaa. Kierros kesti 3,5 tuntia, mutta oli todellakin sen ajan arvoinen. Nuori, tosi mukava ja söpö opas kertoi mielenkiintoisia tarinoita Berliinistä ja nähtävyykistä. Kierros eteni myös nopeasti niin ei tuntunut siltä, että olisi vain kolme tuntia vaellellut ympäriä Berliiniä.

Bundestag / Reichstag

Irvistelin holokaustimuistomerkillä. Perjantaina sää oli mahtava! Aurinko paistoi koko päivän, eikä syksyn kylmyys tuntunut niin pahalta kuin torstaina.

Näimme myös Berliner Domin, jossa vierailin lauantaina jälleen Xiselan kanssa. Tykkäsin tästäkin kovasti. Näkymät kirkon tornista olivat myös 3 euron sisäänpääsyn arvoiset.

Näkymä Berliner Domin tornista.

Lucía ja Xisela Tierparkissa.

Ravintolan löytäminen ja ruokapaikan päättäminen osoittautui joka ilta ihmeellisen vaikeaksi tehtäväksi. Näin jälkeenpäin se taas huvittaa ilmeellisen paljon. Perjantaina tuurilla löytämämme saksalaista ruokaa tarjoava ravintola oli mahtava löytö. Annokset olivat suuria, edullisia ja herkullisia.

Pojat tilasivat schnitzelit. Kimmon schnitzelin XXL-koko ällistytti kaikkia.

Tottakai kävimme myös pällistelmässä muuria. Muuri maalauksineen oli vaikuttava. Oli myös jännä huomata, että muuri taidetaan täyttää joka vuosi uusilla maalauksilla. Tuonakin hetkenä kolme taiteilijaa oli maalamassa muuria.

5 viikkoa takana, pieni loma edessä

5 viikkoa on jo takana, saksan intensiivikurssi ja ensimmäinen tentti ovat myös ohi. Elämä täällä tuntuu jo arkiselta, mutta edelleen kivalta. Oli myös kiva hidastaa vauhtia parin ensimmäisen, hurjan viikon jälkeen. Vaikka energiaa vielä riittää, on myös mukavaa elää siten, ettei samana päivänä tarvitse ehtiä tekemään ihan kaikkea… vaikka sitä tottakai välillä (vahingossa) yritänkin. On myös mahtavaa, että nyt kuukauden intensiivisen saksan paukutuksen jälkeen on viikon tauko varsinaisten kurssien alkamiseen. Jei! Torstaina Berliiniin! Jei!

Eilinen saksan koe oli hurjan vaikea, ainakin minulle :( Möhlin taas kuuntelut. Kun kurssi alkoi, olin innoissani, että läpäisin tasokokeen ennakko-odotuksiani paremmin ja pääsin C1-tasolle. Nyt sen sijaan olen siitä vähän harmissani. B-tason kokeet olisivat varmasti olleet helpompia ja nopat helpommin saatavilla. Nyt kokeen ja kurssin läpäimiseminen ei ole ollenkaan varmaa. Harmittaa, jos kuukauden opiskelu “menee hukkaan” (ainakin opintopisteiden osalta). Ja kun vielä opiskelin ahkerasti!

Lauantai-iltana flunssaisena, ilman nettiä, telkkaria tai muuta seuraa, kotona möllöttäessäni mietin, miten erilaiset asiat täällä ja ylipäänsä tänne lähteminen ovat kasvattaneet kärsivällisyyttäni ja omien ajatusten kuuntelemista. Paikoittainen Internetin kaatuminen vaikkapa muutamaksi päiväksi ei saa minua enää paniikin partaalle. Vielä viime talvena olisin varmasti repinyt puolet hiuksistani tai juossut samantien Maarintalolle. On ollut myös hassua huomata, että vieras ympäristö on auttanut kaikenmaailman, sekä kivojen että ikävien, asioiden läpikäymistä. Olen myös yllättävän helpolla tottunut elämään täällä olevien ihmisten ja kavereiden kanssa, pitämättä (vahingossa) kovin ahkerasti yhteyttä Suomeen. Eikös vaihdoin tarkoitus olekin sopeutua välillä muualle?

Ettei tämä blogi menisi liian syvälliseksi löpinäksi, voisin kertoa jotain myös säästä. Täällä varsinainen syksy taitaa alkaa vasta lokakuussa eikä syyskuussa. Syyskuussa sää oli miltei joka päivä todella lämmin ja aurinkoinen, vaikka kaikki Aachenissa käyneet tuttavani olivat varoitelleet sateista ja kurjasta säästä. No, kun lokakuu alkoi, muuttuivat säät yhtäkkiä. Viime viikon loppupuolella oli todella kylmää, ja sunnuntaina alkoi sataa eikä sade ole vieläkään loppunut. Kiinnostavaa nähdä onko tämä nyt se “Das Aachener Wetter”, josta taas täällä kaikki puhuvat, vai onko se vielä jotain kamalampaa. Minusta kun tämä ei ole ollut yhtään kamalampaa kuin syksyinen Helsinki, vaan ihan ok. Niin, ja tottakai Helsinkiä lämpimämpää.